Sivut

sunnuntai 17. lokakuuta 2021

Rokotemyönteinen kannanotto

 

Alkukeväästä 2020 sairastin koronan. Löysin diagnoosin vasta äskettäin kantapalvelusta. Diagnoosin varmuusasteeksi on merkitty varma tai todennäköinen. 


Viime vuonna kirjoitin useita korona-aiheisia tekstejä blogiini. Tämän vuoden alussa päätin, etten tänä vuonna kirjoita yhtään, mutta rokotekattavuuden (yli 12-vuotiaat) laahaaminen 75 prosentin tuntumassa sai aikaan kirjoittamisen pakkomielteen.

 

Rokotekattavuus (yli 12-vuotiaat) saavuttaa varmaankin joka tapauksessa tämän kuukauden aikana 80 prosenttia. Näinkin hyvästä kattavuudesta huolimatta Suomeen jää ihmisiä, joilla ei ole ensimmäistäkään rokotetta. Tällä hetkellä heitä taitaa olla yli 700 000 ihmistä. Koska koronavirus ei todellakaan katoa mihinkään, he tulevat sairastumaan koronaan - enemmin tai myöhemmin. 


Ihmettelen, keitä nämä ihmiset oikein ovat. Lehtiartikkelista luin, että he kuuluvat pääasiassa kolmeen ryhmään: välinpitämättömät, salaliittoteoreetikot tai "naturalistit", jotka haluavat edistää vastustuskykyään luonnonmukaisesti. Näiden lisäksi on ihmisiä, jotka eivät onnistu organisoimaan rokotekäyntiään. Juuri tänään luin Ylen nettisivuilta, että osaa koronan sairastaneista ei päästetä ottamaan toista rokotepiikkiä ainakaan kaikissa kunnissa. Tämä asia pitäisi korjata. Näiden ryhmien lisäksi on olemassa hyvin pieni määrä ihmisiä, jotka eivät voi ottaa rokotetta terveydellisistä syistä.


Itse olen koronarokotteeni ottanut kahteen kertaan. Äskettäin kävin ottamassa influenssarokotteen ja maksoin siitä muutaman kympin. Halusin hoitaa asian pois päiväjärjestyksestä. Kohtapuoleen aion mennä ottamaan pneumokokkirokotteen ja maksan sen itse. Rokotteen kerta-annoksen hinta nousee yli sataseen ja annoksia tarvitaan kaksi. Mielestäni terveyden edistämisestä kannattaa maksaa. Pari sataa euroa on pieni hinta siitä, että voi minimoida riskin sairastua erilaisiin pneumokokkibakteerien aiheuttamiin tauteihin, kuten aivokalvontulehdukseen, keuhkokuumeeseen tai verenmyrkytykseen. Lähiaikoina aion ottaa myös vyöruusurokotteen, ettei tarvi sitäkään tautia enää neljättä kertaa sairastaa. Jos ei ole koskaan kärsinyt vyöruusun hermosärkyä, sitä ei pysty edes kuvittelemaan.


Keiden rokotusintoon kuvittelen tällä blogitekstilläni vaikuttavan? No en ainakaan salaliittoteoreettikojen käsityksiin. Turha edes yrittää. Ehkä naturalisteihin, joiden mielestä terveellinen ruokavalio riittää takaamaan niin hyvän vastustuskyvyn, jolla voi välttää kokonaan koronavirustaudin. Tiedoksi: ei riitä. Itsekin olin sairastumiseni aikaan normaalipainoinen, liikuntaa harrastava ja monipuolista kasvispainotteista ruokaa syövä keski-ikäinen perusterve ihminen, joka ei tupakoi ja juo alkoholia kohtuudella. 

 

Ikävä tosiasia on, että koronatartuntaan ei tarvita mitään muuta kuin se, että on väärässä paikassa väärään aikaan. Minun tapauksessa väärä paikka väärään aikaan oli mitä ilmeisemmin ruokakauppa, jossa oli yskivä kaupankassa. Tämä tapahtui siis maaliskuussa 2020. Tätä nykyä flunssaisesti oireilevaa työntekijää ei päästettäisi edes työvuoroon. 


Ehkä ainoa ihmisryhmä, johon saattaisin pystyä vetoamaan, on välinpitämättömät. Tai no, tuskin heihinkään. Eiväthän he blogissani jaksa viettää aikaansa edes sekunnin sadasosaa. Ehkä tähän jää vain ne ihmiset, jotka ajattelevat, että no enhän minä nyt mitenkään voi sairastua koronaan. Tiedoksi: kyllä voit. 


Koronapassin ilmaantuminen saattaa onneksi lisätä monien rokotusintoa ihan käytännöllisistä syistä: jos ravintolaan tai baariin on pakko päästä bilettämään joka viikonloppu, kalliiksihan se tulisi, jos joka kerta pitäisi maksaa koronatesti ihan omasta pussista. Myös ulkomaille matkustavat ottavat varmasti rokotteet, koska elämä helpottuu siitä huomattavasti.


Jospa tähän loppuun vielä muistin virkistykseksi kerron, millaisesta taudista oli kyse minun tapauksessani. Ja minun tapaukseni voi olla myös sinun tapauksesi, ellet ole rokotettu.

 

Varsinaiset oireeni: yskähtely, päänsärky, silmäsärky, korvat soi, verenkierron kohina päässä, pistäviä kipuaistimuksia ympäri kehoa, sydämen tiheälyöntisyys, hengitysvaikeuksia, pistävä ja puristava tuntemus keuhkoissa, ummetuksen ja ripulin vuorottelu, migreenikohtauksia, kuolemanpelko, lihaskipuja, nivelkipuja, luiden vihlontaa, kurkkukipua, pahoinvointisuus, huimaus, tasapainohäiriöitä, huojuminen, totaalinen väsymys, ruokahaluttomuus, "kupliminen" reisilihaksissa. Kesto 1 kk.

 

Jälkioireet: verisuonen tykytys, sydänrytmihäiriöitä, korkea leposyke, sydämen muljahtelu, sydämen äkillinen takominen ilman syytä, satunnaisia hengitysvaikeuksia, puristava ja pistävä tunne keuhkoissa, paineen tunne keuhkoissa, pistävää kipuaistimusta ympäri kehoa, lihaskipuja, nivelkipuja, luiden vihlontaa, koronatrauma. Kesto yli vuoden, jälkioireet aaltoilevia ja väheneviä.


Todellakin. Kannattaako ottaa rokote vai kannattaako sairastua tautiin? Kannattaako miettiä, no mutta entä jos rokotteella on jotain sivuvaikutuksia? Ja itse taudillako ei ole mitään "sivuvaikutuksia"? Kyllä on, pahimmillaan kuolema. 


Koronarokote. Suosittelen. Influenssarokote. Suosittelen. Pneumokokkirokote. Suosittelen. 

 

Jos olen maallikkopohjalta oikein käsittänyt, ei ole olemassa mitään ylärajaa, kuinka monta samanaikaista infektiota ihmisellä voi olla. Eli jos huonosti käy, voit olla samanaikaisesti sairastunut sekä koronaan, influenssaan että esimerkiksi pneumokokin aiheuttamaan keuhkokuumeeseen, aivokalvontulehdukseen ja verenmyrkytykseen. Jos näin kävisi sinulle, luuletko tosiaan selviäväsi?

 

Jos et ole rokotetta vielä ottanut, ota se.  


Myöhempi lisäys: Yle Uutisten nettisivuilta huomasin juuri tänään (30.10) kolmen nuoren huippu-urheilijan kertomukset heidän sairastamistaan koronataudeista jälkioireineen. Toivon, että heidän kertomuksensa auttaa erityisesti nuoria ymmärtämään, että koronaan voi sairastua kuka hyvänsä - myös erinomaisessa fyysisessä kunnossa oleva ihminen.

sunnuntai 3. lokakuuta 2021

Miten tässä nyt näin kävi?

 

Tarja Kulhon rikospodcast

Podcast, 7 jaksoa

Yle Areena audio, 2021


Tippuiko Sulo Seger humalassa Frantsilan kaivoon Toijalassa vuonna 1928? Pelastettiinko Inga turmioon hukkumasta Helsingin Sörnäisissä vuonna 1913? Varastiko Aili Loikkanen Bertta Virtasen laamapaidan vuonna 1934 Kuusankoskella vai syyllistyikö hän kunnianloukkaukseen ja perättömän tiedon levittelyyn? Onko Ruotsin Halmstadin ufohavainnoilla vuonna 1950 suora yhteys popyhtye Roxetten menestykseen 1980-luvulla?


Muun muassa näitä ”rikoskeissejä” selvitellään Paula Norosen käsikirjoittamassa ja esittämässä Yle Areenan podcastissa Tarja Kulhon rikospodcast. Tarja Kulho tunnetaan Norosen luomana fiktiivisenä hahmona, korsolaisena räkkärimarketin kassana. Podcastissa Tarja Kulho on lomautettu räkkärimarketista ja vapaa-aikanaan hän menee opiskelemaan rikospodcastin tekoa vantaalaiseen harrasteopistoon.


On todella yllättävää, että olen suorastaan hullaantunut tähän podcastiin. Outoa siinä mielessä, että Paula Norosen huumori ei ole koskaan aikaisemmin osunut minuun. Kun telkkarista tuli suosikkiviihdeohjelma Hyvät ja huonot uutiset, muistan nauraneeni kaikkien muiden paitsi Norosen vitseille. Räjähdin nauramaan, kun kuulin letkautuksia Niina Lahtiselta, Mikko Kuustoselta, Riku Niemiseltä, Pirjo Heikkilältä, Kari Ketoselta tai Juha Vuoriselta. Kun Paula Noronen ilmaantui ruutuun, hymyni hyytyi ja kuuntelin häntä pokerinaamana.


Yleensä olen huomannut pitäväni repivästä, mauttomasta ja oudosta huumorista. Paula Norosen huumori on toista ääripäätä, se on lämminhenkistä, hyväntahtoista, inhimillistä ja samaistuttavaa. Hänen huumorinsa ei saa räjähtämään nauramaan, vaan pikemmin hymyilemään tai myhäilemään. Koen podcastin myös äärimmäisen rentouttavana, koska se synnyttää läsnäolon ja välittömyyden illuusion sekä rehellisyyden tai viattomuuden vaikutelman. Podcastin kuuntelu tuntuu siltä kuin seuraisi lähietäisyydeltä jonkun tutun ihmisen toilailuja.


Tarja Kulhon rikospodcastissa minua viehättää sen häpeämättömän amatöörimäinen meininki, mikä on tietysti luotu tietoisesti käsikirjoittamalla, mutta kuuntelijana voin helposti ottaa sen todesta. Tarja Kulhon maailma on oikeastaan laskelmoidun somemaailman vastakohta. Kun somessa rajataan, leikataan ja kaunistellaan filttereillä, niin Tarja Kulho näyttää suoraan ja rehellisesti kaikki hapuilut, tunaroinnit ja virheet. Häpeälle tai lamaannukselle ei kuitenkaan anneta tilaa, vaan jatketaan ylpeästi omalla tyylillä.


Olen kuunnellut podcastin kerta toisensa jälkeen jo pelkästään sen äänimaailman takia. Tutkimusmatkoillaan päähenkilö ajaa paljon autolla. Jostain syystä minusta on rentouttavaa kuunnella autoilun äänimaailmaa: auton hurinaa, penkin narinaa ja vilkun naksutusta. Ehkä siksi että korona-aikana moni on jumiutunut omalle asuinpaikkaansa, tuntuu ihanalta kuunnella niinkin eksoottisia ääniä kuin huoltoaseman kahvinkaato, kolikoiden kilinä ja seteleiden kahina, kahvin hörppäyksen ääni, servietin rapina ja vaimea taustamusiikki.


Ääninäyttelijät ilahduttavat myös monipuolisuudellaan. Tutunoloisilta tuntuvat esimerkiksi itsepalvelupostin väsähtäneellä ja kyllästyneellä äänellä puhuva ”asiakaspalvelija”, Helsingin Punavuoresta Ruotsiin maaseudulle muuttanut elämänmuutoksen tehnyt l- ja s-vikainen hipsteri ja käheä-ääni mies joka kertoo puolimaailman demimondeista, joka istuvat kapakoissa hiukset onduloituina eli kiharrettuina. Oma lukunsa ovat milloin mistäkin haalitut miehet, jotka lukevat sanoja väärin painottaen ja epärytmisesti lehtileikkeitä menneiltä vuosikymmeniltä. 

 

Alun perin podcast on saanut innoituksensa Ylen Äkkilähtöjä menneisyyteen -nettisivuilta.

  

Linkki Tarja Kulhon rikospodcastiin:

https://areena.yle.fi/audio/1-50910519