(epätarkka kuva on imaistu Finnkinon sivulta ja suurennettu) |
Halusin nähdä Johanna Vuoksenmaan romanttisen komedian 21 tapaa pilata avioliitto oikeastaan vain siksi, että halusin nähdä Putous-komediasarjan tähdet valkokankaalla. Ja siellähän ne olivat: Armi Toivanen pääosassa "parisuhdetutkijan" roolissa, Riku Nieminen "tutkimuskohteena" ja myöhemmin myös tahattoman ihastuksen kohteena sekä Aku Hirviniemi urpon roolissa, joka jää roikkumaan hysteerisen takertujanaisen kanssa parisuhteeseen, koska ei osaa sanoa "ei".
Muissa rooleissa on Essi Hellen rakastumispakkomielteisenä naisena, joka yrittää ennustaa tulevaisuutta "radioennustuksilla" (=avataan radio sattumanvaraiselta kanavalta, kuunnellaan puhetta muutaman sekunnin ajan, kirjoitetaan se muistiin, vaihdetaan kanavaa, kuunnellaan puhetta, kirjoitetaan muistiin jne.) Jos esimerkiksi radiossa on parhaillaan menossa sääennustus, jonka mukaan "Siperiasta puhaltaa kylmää ilmamassaa Suomeen", rakkaus on käytännössä näivettymässä kuoliaaksi.
Eniten yllätyin Pamelan Tolan esittämästä hysteerisestä takertujanaisesta. Näyttelijä oli sisäistänyt roolin niin perusteellisesti, etten edes kyennyt tunnistamaan häntä. Hannele Lauri esitti hannelelaurimaisesti itserakasta ex-vaimoa, jolle ex-mies ei enää kelpaa, mutta sen sijaan exän tekemät palvelukset (esim. mattojenpesu) kyllä kelpaavat. Vesa Vierikko vaikutti epätoivoisena roikkujana, joka ei halunnut uskoa avioliittonsa päättyneen. Paitsi lopulta kun uusi nainen astui kehiin.
Elokuvan alkupuolella olin melkein shokissa, koska tutut Putous-koomikot eivät esittäneetkään mitään sketsihahmopelleilyjä. Vaikka roolit olivat "vakavia", niihin sisältyi kuitenkin paljon komiikkaa. Elokuvan alkuosassa hämmästelin myös sitä, kuinka huikean hyvältä Helsinki on saatu näyttämään valkokankaalla. Paljon näköjään vaikuttaa kuvauspaikkojen (Pikku-Huopalahti, Etelä-Haaga, Kallio, Töölönlahti) valinta ja rajaukset. Elokuvissa voi kiinnittää huomiota myös lavastuksen yksityiskohtiin (kuten ihaniin kukkakuvioisiin tapetteihin), joita ei välttämättä pystyisi pienemmältä näytöltä havaitsemaan. Tykkäsin elokuvassa myös Kerkko Koskisen vauhdikkaasta musiikista.
Tavallaan elokuvan voi tulkita jopa opetusfilmiksi, ainakin jossain irvokkaassa mielessä. Elokuvassa väläytellään ohjeita käänteisessä mielessä. Eli jos sorrut parisuhteessasi näihin kardinaalivirheisiin, ei hyvältä näytä. Esimerkiksi: "Takerru!", "Älä puhu!", "Kohtele kumppaniasi kuin lasta!", "Älä ole läsnä!", "Älä luota!" jne. Viimeisenä tapana pilata avioliitto oli "Älä uskalla rakastaa!". Koska kyseessä on romanttinen komedia, asiaan kuuluu, että henkilöhahmot tietysti mokaavat aivan kaiken. Kaikkein pahimmin sekoilee "parisuhdeasiantuntijana" esiintyvä Armi Toivanen.
Kiva lukea tästä, elokuva kiinnostaa kovasti. Olen kuullut tästä paljon suosituksia ja tämä vahvistaa sitä mielikuvaa että haluan tosiaan nähdä tämän elokuvan.
VastaaPoistaKai mä kuulun myös suosittelijoiden kuoroon. Tykkäsin leffasta ja voisin nähdä sen uudestaankin. Aikaisemmin en ole kai nähnyt Johanna Vuoksenmaalta kuin "Nousukausi"-leffan (olikohan se edes ton niminen?)
VastaaPoista