Aiheita joista melkein bloggasin

1. Huumoripläjäysbloggaus otsikolla "Huipputapaaminen Kakolassa"

idea: samoihin aikoihin kun Helsingissä pidettiin Putinin ja Trumpin huipputapaaminen, olimme äitini kanssa Turussa ja kävimme mm. Kakolassa. Blogitekstin idea alkoi nopeasti tuntua typerältä ja teennäiseltä, joten jätin sen toteuttamatta.

2. Vakava blogiteksti aiheesta "Voiko blogissa tutustua ihmisiin?"

Tätä kysymystä olen vatvonut iät ja ajat. Vastaukseni itse asettamaani kysymykseen on: Ei voi, tai ainakaan minä en pysty. Yhden todella huonon kokemuksen jälkeen muutaman vuoden takaa päätin lopulta, että en edes yritä, en enää koskaan yrittämällä yritä tutustua kenenkään bloggaajaan.

Oivalsin, että blogeissa ei tutustu toiseen ihmiseen, vaan korkeintaan toisen ihmisen blogiin tai kyseiseen ihmiseen bloggaajan ominaisuudessa. En usko, että kukaan on bloggaajana kokonaisvaltaisesti oma itsensä, vaan että bloggaaja rajaa persoonastaan ja elämästään suuren osan blogin ulkopuolelle. Tai niin minä ainakin itse olen tehnyt ja aion tehdä jatkossakin.

Uskon, että ihmisiin voi tutustua vain ja ainoastaan live-tilanteissa. Jostain olen lukenut, että sosiaalisessa kohtaamisessa vain 20 prosenttia viestinnästä on verbaalista (se mitä todella sanotaan) ja loput 80 prosenttia koostuu nonverbaalisesta viestinnästä (eli miten se sanotaan). Eli parhaimmillaankin blogituttavuuksia voi kutsua "20-prosentin ihmissuhteiksi". Mikään määrä hymiöitä ei voi koskaan korvata live-tilanteen ilmeitä, eleitä, äänensävyjä, äänenvoimakkuutta, katseen suuntaa, katseen kestoa, pupillien kokoa jne. Oletan, että kasvokkain kohdatessa ihmisestä saattaisi pystyä havaitsemaan jo muutaman sekunnin aikana jotain, mikä blogistaniassa tai muualla somessa ei pysty huomaamaan edes vuodessa.

Vaikka blogit eivät mielestäni sovellukaan ihmissuhdekoukeroihin, ne sopivat kuitenkin hyvin jutusteluun kirjoista ja elokuvista ja muista blogitekstien aiheista.

3. Asiateksti esim. tietokirjasta "Viisaat linnut"