KIRJALLISUUS --- Juha Vuorinen: Juoppohullun päiväkirja (Diktaattori Kustannus, 2008)
Esitin itselleni ja muille bloggaajille Ei vois vähempää kiinnostaa -lukuhaasteen viime kesänä. Lukuhaasteeni ei saanut riemastunutta vastaanottoa. Ehkä juuri siksi, että Ei vois vähempää kiinnostaa -lukuhaasteeni... ei vois vähempää kiinnostaa.
Juha Vuorisen kännisekoilukirjat eivät ole koskaan inspiroineet puoleensa. Nyt pakotin itseni lukemaan ykkösosan yleissivistyksen ja monipuolisuuden nimissä. Jos joku on kokonaan välttynyt kuulemasta Vuorisen tuotoksista, voin tiivistää kirjojen sisällön näihin avainsanoihin: viina, olut, humala, miehet, naiset, sukupuolielimet, seksi, Kallio, sekoilu, kaveruus, kiroilu, ravintolat ja väkivalta.
Tunnustan, että naurahdin muutamassa kohdassa, mutta lähinnä pitkästyin. On aika tylsää lukea samojen asioiden toistoa moneen kertaan: viinan vetäminen, panohommat, sukupuolielimien kuvailu, kavereille vittuilu, kännissä örveltäminen, paskantaminen, kuseminen, yrjöäminen, naapurin omaisuuden tuhoaminen jne.
Lukemisen aikana aloin ihmetellä, miksi alkoholiriippuvuutta tai alkoholismia pidetään Suomessa niin uskomattoman hauskana asiana? Mikseivät muut riippuvuudet aiheuta samanlaisia naurun remahduksia? Ei kai kukaan naura langanlaihalle heroiiniriippuvaiselle? Peliriippuvaisuuskaan ei taida naurattaa, vaan säälittää. Seksiaddiktio saattaa ehkä jotakuta hymyilyttää.
Tai missä vaiheessa alkoholismi ei enää naurata? Silloin kun muisti alkaa pätkiä, käsityskyky heikkenee ja dementiaa rupeaa pukkaamaan? Mutta alkuvaiheessako alkoholismi on vielä ratkiriemukas asia? Eli silloin kun kärsii "vain" ripuloinnista, liikehäiriöistä ja sekavuudesta? Ihmettelen tällaista ajattelutapaa.
Ihmettelen myös, miksi miehen peniksen kuvailu voi olla legitiimi aihe kirjalliseen teokseen. Tai peräaukko. Jotenkin en pysty kuvittelemaan, että joku naiskirjailija jaksaisi kuvailla vaginaansa samalla intensiteetillä. Kun luin tätä mieskirjailijan kirjoittamaa "kulttiklassikkoa", minulle kävi niin, että mitä enemmän kirjan kertoja jauhoi sukukalleuksistaan, sitä vähemmän minua kiinnosti tietää tästä aiheesta enää yhtään mitään. Ei vois vähempää kiinnostaa.
Mutta ilmeisesti Vuorisen sanoma vetoaa hyvin moneen suomalaiseen. Ja ruotsalaiseen, norjalaiseen ja virolaiseen. Kyllä täytyy ihmetellä. Mutta älkää luulko, että en pitänyt tästä kirjasta, koska olisin tosikko tai hienohelma. Ei näin, olen nauranut Rosa Liksomin ronskille huumorille ja Steward Homen vielä ronskimmalle huumorille. Olen lukenut myös Juoppisten esikuvan eli Nikolai Gogolin Hullun päiväkirjan. Täytyy kyllä sanoa, että Vuorisen versio jää valovuoden päähän esikuvastaan.
(lisään linkit muihin blogeihin jonain muuna päivänä, JOS niitä löytyy)
Ei vois vähempää kiinnostaa -haaste on hauska idea, mutta lukuhetkeni ovat ainakin tällä hetkellä sen verran rajallisia, että jostakin omituisesta syystä vietän ne mieluummin niiden minua kiinnostavien kirjojen parissa. :) Toisaalta voisihan tämän haasteen avulla löytää parhaassa tapauksessa jotakin mieleistäkin lukemista, joka vain on vaikuttanut ei-kiinnostavalta. Juoppohullun päiväkirja kuuluu minullakin aika lailla Ei vois vähempää kiinnostaa -osastoon. Tuskinpa pitäisin kirjasta yhtään enempää kuin sinäkään.
VastaaPoistaYmmärrän täysin valintasi ;) Otti sen verran voimille tämän kirjan lukeminen, että seuraavaksi haluan lukea jotain, mistä varmasti pidän. Olen samaa mieltä, että tällaisen haasteen avulla voi yrittää murtaa omia, mahdollisesti jumiutuneita käsityksiä. Mutta tämän kirjan kohdalla huomasin, että tällaiset kännisekoilukirjat ei vaan kiinnosta.
PoistaHYvä haaste :)
VastaaPoistaTätäkin genreä olen joskus lukenut, ja ensimmäinen osa kertoo jo kaiken, mutta yllättäen se on minusta paras, tietyn häpeän kynnyksen yli tässä mennään :)
Oli tässä kirjassa minunkin mielestäni muutama todella hauska kohta, esimerkiksi horo-skoopit naurattivat, mutta muuten saman toisto alkoi kyllästyttää.
PoistaJa mikäänhän ei estä sinua tarttumasta tähän haasteeseen ;) Palaan ehkä itsekin tähän haasteeseen myöhemmin. Ei vois vähempää kiinnostaa -osastooni kuuluvat ainakin erä- ja sissikirjat ja ehkä yllättäen romantiikka.
Minäkin olen tämän Juoppohullun ensimmäisen kirjan lukenut. Sittenhän niitä alkoi putkahdella lisää ja olen jo mennyt laskuissa sekaisin, montas niitä jo on. Toista kirjaa yritin muistaakseni joskus lukea, mutta en muista että olisin lukenut sen loppuun asti. Eli kokeiltu on ja silloin nuorna tyttönä varmaan naurattikin, mutta enää ei jaksa. :-)
VastaaPoistaMuistankin tämän heittämäsi haasteen, mutta jostain syystä, eh... ei vois vähempää kiinnostaa :DD
Juoppiksista on ilmestynyt jo vaikka kuinka monta osaa, ja niitähän on myös käännetty monelle kielelle. Kyllä muakin paikotellen nauratti pissa/kakkajutut ja kaikenlainen örveltäminen, mutta rajansa kaikelle.
PoistaVai ei haasteeni kiinnosta?!? No, on se ihme kun ei kelpaa! Parhaani yritin, kun tätä haastetta kehittelin ;)
Luin kirjan ja nauroin aivan sikana, tunnustan :) pakotin miehenikin kuuntelemaan parhaita paloja ja nauroimme yhdessä. Juoppis oli mainio kirja aiheesta (kännisekoilu) ja kävin katsomassa myös elokuvan mieheni kanssa. Elokuva ei ollut yhtä hyvä.
VastaaPoistaOlen outo ja huomaan nauravani elokuvissa ja teatterissa ihan eri asioille kuin muut
... Sen verran olen ollut terveysalalla töissä, että jokainen kännikala on ihminen ja selvittyään hän on kuin kuka tahansa meistä...ronski työ vaatii ronskit huvit :)
Kyllä mäkin nauroin muutamassa kohdassa. Olen niin alkeellinen, että kertojan "pakoputken" päästöt naurattivat useassa kohdassa. Hymyilytti myös rivoja puhuva karjalaismummeli. Tuntuu aina paljon hurjemmalta, jos vanha ihminen puhuu rivoja. Nuoren ihmisen suusta samat jutut kuulostavat ihan tavallisilta ;)
VastaaPoistaTajuan tietysti myös, että alkoholisti on huonosta käytöksestään huolimatta ihminen. Alkoholismi on yksi sairaus monien sairauksien joukossa. Jostain syystä Suomessa oletetaan, että kirjoittipa alkoholismista mitä tahansa, se on automaattisesti hauskaa. Tai kun suomalaisessa komediasarjassa joku on humalassa, se naurattaa kaikkia katsojia. Aina ei naurata.