sunnuntai 9. huhtikuuta 2017

Museomeditaatiota

Monilla ihmisillä on taipumus murehtia tulevaisuutta ja märehtiä menneisyyttä. Meditaatiossa pyrkimys on päinvastainen: nykyhetkeen keskittyminen. Keinoina voi olla omaan hengitykseen keskittyminen, kehon tuntemusten kuulostelu ja havaintomaailman rajaaminen esimerkiksi pelkkään kuuloaistiin. Meditoida voi harjoittaa istuen, maaten, kävellen, juosten tai hitaasti liikehtien.

Olen kokeillut meditaatiota jo viitisen (5) kertaa ja sehän tekee minusta tietysti asiantuntijan! Olen kokeillut meditaatiota niin ohjatussa tilanteessa kuin kotona ja bussissa. Tänään olin Kiasmassa "meditoimassa" ARS 17-näyttelyssä. Kokeilin mitä tapahtuu, jos koen näyttelyn "väärin" eli näköaistimusten sijaan kiinnitän huomioni kuulo-, tunto- ja hajuaistimukseen. Tässä raporttini:

Kuulo:
napsuminen  humina  kopina  särinä  ovien pauke  ujellus  piipitys  kirskunta  ulvonta  nitinä  jumputus  helinä  häly  kolina  puheensorina  kilinä  suhahdus  kalina

Haju:
aerosol  ummentunut muovi  liima?  kemikaali?  mustekynän muste
kummallinen haju hajotetuista televiosta  pahvi  betoni? tomu?
vaniljakastike  pakkausmateriaali  hygieniatuote  rosmariini?  metalli

Tunto:
kylmät ilmavirrat käsivarsilla ja niskassa  silmien kirvely  kylmien kaiteiden kosketus
mahanväänteet  lievä paniikki  vessahätä  reisien jännittyminen
kurkkua kuivaa  jalkojen tärähdykset  lievä huimaus  häikäistyminen
tuolin kylmyys ja kovuus  sohvan upottava pehmeys
kylmä etusormi korvanipukalla

Joskus myöhemmin aion kirjoittaa ARS 17-näyttelystä myös "oikein" eli keskittyen näköhavaintoihin, merkityksiin ja tulkintoihin.
 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti