lauantai 22. joulukuuta 2012

Homo! kirjana


KIRJALLISUUS / NÄYTELMÄ  ---  Pirkko Saisio: Homo! (Kirja kerrallaan /Suomen kansallisteatteri, 2011)

Näin Pirkko Saision käsikirjoittaman ja ohjaaman sekä Jussi Tuurnan säveltämän Homo!-musiikkinäytelmän viime syksynä Suomen kansallisteatterissa Helsingissä. Pidin esityksestä kymppi plussan edestä. Harmittelin esityksen aikana sitä, etten pystynyt sisäistämään siitä kaikkea. Nyt otin vahingon takaisin lukemalla näytelmän myös kirjana.

Lukukokemuksen perusteella Homo! on kattava kuvaus homoseksuualisuudesta historiassa ja nykyisyydessä, kotimaassa ja muualla, filosofiassa, uskonnossa ja populaarikulttuurissa. Näytelmän henkilögalleriaan kuuluu niinkin moninaisia hahmoja kuin Tom of Finland, Adolf Hitler, Josif Stalin, William Shakespeare ja apostoli Paavali.

Pääasiallisesti näytelmä keskittyy aviopari Veijo ja Hillevi Teräksen elämän ympärille. Hillevi on fundamentalistikristitty ja poliitikko, joka suhtautuu nuivasti kaikkiin vähemmistöihin. Hän yrittää puolustella ja peitellä jyrkkiä mielipiteitään verhoamalla ne raamatullisiin sanankäänteisiin. Hillevi käy jatkuvaa sisäistä dialogia oman omantuntonsa kanssa. Omatunto näyttäytyy välillä Mikkelin piispan hahmossa, välillä jopa muslimina.

Veijo Teräksessä ei ole sukunimestään huolimatta mitään teräksistä, vaan hän myötäilee vaimoaan ja yrittää edistää tämän poliittista uraa. Veijo käy terapiassa keskustelemassa Lumikki-aiheisista unistaan, joissa Lumikki nukkuu ikiuntaan lasiarkussa. Veijo suhtautuu homoihin avoimen vihamielisesti, kun taas Hillevi väittää rakastavansa homoja, vaikka vihaakin heidän tekojaan.

Terästen perheessä työskentelee au pairina kadulta löytynyt Moritz, joka vapaa-aikanaan keräilee aineistoa homojen käyttäytymisestä. Moritz norkoilee usein homopaikkojen läheisyydessä, mutta kieltää toistuvasti olevansa itse homo. Näytelmän loppupuolella Moritz on tullut ulos kaapista ja päätynyt utopistisen Homolandian keisariksi.

Saision näytelmätekstistä selviää, että homous ei ole herättänyt juurikaan missään myönteistä vastaanottoa. Historian saatossa lääkärit ovat luokitelleet homouden sairaudeksi ja oikeuslaitos rikokseksi. Kristityt ja muslimit pitävät homoutta syntinä tai asiana, jota ei ole edes olemassa. Monet historiallisille johtajille kuten Hitlerille homot olivat samanlainen mätäpaise kuin juutalaiset, jotka oli syytä hävittää maan päältä.

Aikana, jolloin homous oli rikos, homot tapasivat toisiaan muun muassa julkisissa käymälöissä ja puistoissa. Näytelmässä on mukana muun muassa Pisuaarin ritarikunta. Homot tunnistavat toisensa joko näyttäytymällä tunnetuissa homopaikoissa tai käyttämällä pukeutumiskoodeja. Myöhemmin toiminta muuttui avoimemmaksi, kun rikos- ja sairausluokitukset poistuivat. Näytelmässä on mukana Setan Olli, Uffe, Tiina ja Jorma kuvastamassa avoimuuden aikaa.

On muutamia asioita, jotka ymmärrän paremmin vasta luettuani ne kirjasta. Näytelmää seuratessani Lumikin merkitys ei avautunut minulle. Kirjan luettuani oletan nukkuvan Lumikin tarkoittavan ihmisen seksuaalista identiteettiä, joka voi vajota unenkaltaiseen tilaan, jos ihminen ei saa osakseen hyväksyntää tai rakkautta. Sadussahan Lumikki herää, kun häneen rakastunut prinssi suutelee häntä. Mutta miksi näytelmässä on mukana myös kääpiöt ja luistelevat jääkiekkoijat, sitä en ymmärrä vieläkään. Ehkä ne ovat välttämättömiä vaatimuksia musikaalinumeroille.

Näytelmätekstiä lukiessani huomasin ilokseni, että se välittää saman hauskuuden kuin mikä näytelmässäkin oli läsnä. Henkilöhahmot sanailevat nasevasti ja usein nenäkkäästi. On ilahduttavaa, että kirjailija on onnistunut repimään näinkin paljon komiikkaa homoudesta. Näytelmätekstissä ei ole tietoakaan heterojen moralisoinnista eikä katkeruudesta.

Olen nähnyt Pirkko Saision peräti kaksi kertaa livenä täällä Helsingissä. Vuosia sitten näin hänet kadulla ydinkeskustassa. Katseemme kohtasivat jopa sekunnin sadasosan ajaksi, mutta mitään sellaista ei tapahtunut. Toisen kerran näin hänet teatterissa ennen Odotus-näytelmän alkua. Katseemme kohtasivat jälleen sekunnin sadasosan ajaksi. Mitään sellaista ei tapahtunut tälläkään kertaa.

Alla on kuvia Homo!-musiikkinäytelmästä, joka ei taida enää olla Kansallisteatterin ohjelmistossa. Jos se tulee uudestaan ohjelmistoon, ostan liput heti. Sen verran upeaa katsottavaa ja kuunneltavaa se oli.

(kuvaaja: Laura Malmivaara)
(kuvaaja: Laura Malmivaara)

sunnuntai 9. joulukuuta 2012

Hyökkäyksiä monella rintamalla


KIRJALLISUUS  ---  Riikka Ala-Harja: Maihinnousu (Like, 2012)

Lyhyesti ja ytimekkäästi: Lukukokemus Riikka Ala-Harjan uutukaisesta meni osaltani osittain pilalle, ei siksi, että kirjan eettiset ongelmat olisivat minua häirinneet, vaan siksi, että ennakkotiedoissa romaani oli lähes loppuun kaluttu. Tiesin siis etukäteen, että romaanissa hyökätään kolmella rintamalla: historiallinen Normandian maihinnousu, syöpäsolujen hyökkäys leukemiassa ja aviopuolisoiden hyökkäys toisiaan vastaan avioeroprosessissa. Neljäntenä rintamana oli vielä kilpailijoiden hyökkäys toisiaan vastaan television laulukilpailussa ja jalkapallokisoissa. Eli tavallaan koin tietäväni romaanista "kaiken" jo etukäteen. En siis voinut kokea minkäänlaista löytämisen riemua, koska kirja oli analysoitu, luokiteltu ja lokeroitu jo valmiiksi.

Kielellisesti Riikka Ala-Harjan kirja tuntui minusta raikkaalta, ehkä siksi etten ole aikaisemmin lukenut hänen tuotannostaan mitään. Muutamissa blogeissa on sätitty kirjailijan nopeasti rynnivää ilmaisua ja kohtuutonta välimerkkien käyttöä. Itselleni nopeasti pulppuava tai syöksyvä ilmaisutyyli toimi. 

Loppuun vinkki Helsingin kaupunginkirjaston käyttäjille, jotka ovat tuskastuneet pitkiin varausjonoihin. Kirjan voi saada suht nopeasti Kaisaniemessä sijaitsevasta kirjastosta nimeltä Kulturkontakt Nord. Ei kannata säikähtää ruotsinkielistä nimeä, koska kirjastossa voi asioida myös suomeksi. Itse sain kirjastosta vauhdikkaasti sekä Maihinnousun että Sofi Oksasen uutuuskirjan. Kaupunginkirjastossa Oksasen varaukseni taisi olla sijalla 2000, kun taas Kulturkontakt Nordissa se oli sijalla kaksi! Nordissa on paljon suomenkielisiä uutuuskirjoja, mutta ei aivan kaikkia.

Pohjoismainen kulttuuripiste / Kulturkontakt Nord
Kaisaniemenkatu 9

keskiviikko 5. joulukuuta 2012

En missään nimessä ole runoilija, mutta...


"KIRJOITTAMINEN"  ---  nykyrunoilukokeilu jatkuu, valitettavasti

Kokeilin vielä kolmannen kerran nykyrunouden(?) tuottamista käyttämällä valmista tekstimassaa ja muokkaamalla sitä omiin tarkoituksiin. Kokeilua voi kai luonnehtia hakukonerunoudeksi. Alan selvästi huomata, että tämäntyyppinen tekstintuottaminen ei sovi minulle. Tätä tekstiä tehdessäni alkoi väsyttää ja kyllästyttää, kun taas kahdella ensimmäisellä kerralla koin uutuudenviehätystä ja hykertelin innoissani.

Alla olevassa tekstissä olen yrittänyt saavuttaa täydellisen käsittämättömyyden. Olen kai sortunut primitiiviseen kostoiskuun, koska nykyrunouden lukijana olen monesti turhautunut, koska en saa tekstistä mitään otetta. Poikkeuksiakin tietysti löytyy.

Jos joku kuvittelee, että valmiiden tekstien käyttäminen omassa "kirjoittamisessa" tai tekstin tuottamisessa tekee hommasta jotenkin helpomman, kannattaa kokeilla itse. Ainakin itsestäni valmiiden tekstien käyttäminen ja niiden yhdistely teki "kirjoittamisesta" paljon vaikeamman. Ja lopputulos on... hmm... no... miten sen nyt sanois... no tota... ehkä parempi ettei sano mitään.
------------------------------------------------------------

NYKYRUNO JOSSA ON PÄÄ JA HÄNTÄ

Ihmisen pääkallo on monissa kulttuureissa perinteinen kuoleman symboli, mutta kyse on paljolti siitä, mitä oli ennen symbolifunktiota, ja paremman puutteessa siihen voidaan sanoa: tyhjyys. Mutta tyhjyys on "ei-mitään" eikä "ei-mitään" voi olla olemassa. Avaruuden täytti eetteri, joka on rasvaliukoinen yhdiste yleisesti käytettynä uuttamisessa, vaikka kreikkalaisessa mytologiassa eetterin kuviteltiin olevan puhdasta olemusta, jossa jumalat olivat ja hengittivät, kun taas 1930-luvulta alkaen eugeniikka eli erityisesti natsi-Saksassa, jossa rotuhygieenisten ohjelmien tavoitteena oli säilyttää "puhdas" saksalainen rotu ja Bratislavan sinfoniaorkesteri soitti alkuperäiset klassikkoäänet. Sinfoniaorkesteri on yksi länsimaisen taidemusiikin kulmakivistä, kun metamorfiset kivet koostuvat mineraaleista, jotka ovat geologisissa prosesseissa kiteytyneitä aineita, vaikka metamorfoosi on universaali ilmiö, joka on tullut tunnetuksi varsinkin osana shamanististen kansojen maailmankuvaa ja vanhojen uskontojen mytologioita. Minotauros on kreikkaa ja tarkoittaa härkää, ja uros on sonni eli härkä, vaikka persujen kannatus laskee kuin sonnin häntä.
------------------------------------------------------------------
Eiköhän tämä nykyrunoilu jo riitä. Kiitos ja anteeksi!

maanantai 3. joulukuuta 2012

En todellakaan ole runoilija, mutta...


"KIRJOITTAMINEN"  --- nykyrunoilukokeilu

Uteliaisuudesta kokeilen jälleen, millaista olisi tuottaa nykyrunoutta. Käytän jälleen jo valmista tekstimassaa, jota olen valinnut ja yhdistänyt netistä eri lähteistä ja sijoitan ne valmiiseen kaunokirjalliseen tekstipohjaan, josta olen poistanut ylimääräistä. Voisi kuvitella, että valmiiden tekstien käyttäminen tekisi nykyrunoilusta jotenkin helpompaa, mutta se ei ole totta. Vaikka tekstit ovat valmiita, jää tehtäväksi valinta ja yhdistely, joihin saisi halutessaan kulumaan paljon aikaa ja energiaa. Itse tein tämän tekstipläjäyksen nopeasti sutaisten. Ja lopputulos on... hmm... no... onhan se semmonen... hmm... vois olla pahempikin... tai no... miten sen nyt ottaa.
--------------------------------------------------
     Urakkaa oli kompressorin kuljetuksessakin. Korkealta mäeltä oli melkoinen kantomatka alas voimalaan. Poliitikko, dekoodaaja ja urheilija ponnistelivat ja hikoilivat ankarasti, ennen kuin painava kompressori saatiin vihdoin retuutetuksi mäeltä alas.
     Kun poliitikko, dekoodaaja ja urheilija sitten ponnistuksistaan väsyneinä istahtivat hetkeksi lepäämään, sattui rinteestä irtautumaan pieni kompressori, joka kevyesti hypyllen vieri alas miesjoukkoa kohti.
     "Hei, veljet! Kuunnelkaa!", sanoi poliitikko, "Kuntaliitto antoi asiasta lausunnon, joka osoitti tulkintani oikeaksi. Rakennamme yhteistyötä ja yhteisymmärrystä eri valtuustoryhmien välillä. Tässä suhteessa meillä on aimo annos onnea. Molempien yksiköiden henkilökunta jatkaa toimintaansa kuten tähänkin asti."
     "Älä lässytä mä oon ollut urheilija-kuntoilija koko mun elämäni siihen asti kun mun nivelet alko sprakaamaan", sanoi urheilija.
     "Raadoimme ihan turhaan. Mutta olemmehan me ennenkin ottaneet vahingon takaisin. Versionumerolla 12.04 kulkeva Precise Pagolin on Ubuntin Linuxin lanseerausmallin mukaan pitkän tuen LTS-versio", selvensi dekoodaaja.
     "Ajatus on hyvä. Avoimuuteen ei ole helppo päästä. Toisaalta julkisuudessa on esitetty harhaanjohtavia väitteitä pormestarimallia vastaan. Nyt vaikuttaminen jää välilliseksi. Vastaan väitteeseen omalta osaltani. Olen käytettävissä kunnanjohtajan virkaan vain siinä tapauksessa, että saan valinnalleni laajaa kannatusta yli puolue- ja ryhmärajojen", totesi poliitikko.
     Poliitikko, dekoodaaja ja urheilija ryhtyivät tuumasta toimeen. Ponnistaen kaikki voimansa he saivat vihdoin raahattua kompressorin takaisin mäelle.
     "Olkapää on leikattu jo ennen hajoomista ja jalkaa on puukotettu kuudesti", puhisi urheilija. "Nyt annamme kompressorin pyörähtää omia aikojaan rinnettä alas".
     Kompressori oli juuri pyörähtämäisillään liikkeelle, kun dekoodaajaan iskee pelko: "Entäs jos kompressori vaikka karkaa ja jatkaa matkaansa altaaseen asti ja piiloutuu meiltä sinne. Mutta Oracle MySQL on nopea avoimen lähdekoodin sql-tietokantamoottori moderneille järjestelmille", vakuutti dekoodaaja.
     "Totta puhut. Ensi viikon konferenssissa on mahdollista pyrkiä tehostamaan toimintaa kestävän kehityksen edistämiseksi", sanoi poliitikko.
     Tämä tuntui hyvältä ehdotukselta. Joukon luotettavin mies pujotettiin kompressoriin vartioimaan kompressorin matkaa. Toiset miehet antoivat kompressorille kipakan alkuvauhdin, ja niin lähti kompressori vartijamiehineen komeasti hyppelehtien vierimään rinnettä alas ja katosi näköpiiristä.
     "Te nörtit olette yleensä huonokuntoista lihaksitonta porukkaa joka on kusessa keski-iässä ja paino lisääntyy kun liikuntaa ei voinut harrastaa ja nyt dietataan", huusi urheilija.

sunnuntai 2. joulukuuta 2012

En ole runoilija, mutta...


"KIRJOITTAMINEN"  --- Nykyrunous

Kokeilen tässä blogitekstissä nykyrunouden kirjoittamista. Sana "kirjoittaminen" on lainausmerkeissä, koska en ole kirjoittanut yhtään sanaa itse. Sen sijaan olen käyttänyt valmista tekstimassaa, josta olen valinnut ja yhdistänyt itseäni kiinnostavia kohtia. Jos olen oikein käsittänyt, osa nykyrunoilijoista toimii juuri näin. Olen käyttänyt nykyrunousprojektissani viittä eri kaunokirjallista teosta, josta olen mielivaltaisesti poiminut omiin tarkoituksiini sopivaa materiaalia. Ja lopputulos on... hmmm... mielenkiintoinen.
-----------------------------------------------
graniittiomenoita, nardusta, sahramia
koteloidut sanat, suljettu puutarha, sinetöity lähde
kanelia, suitsukepuita, mirhaa, aaloeta
yrttitarha, voiderasia, liljankukat
purppuranauha, pähkinäpuu, mausteviini

Tämä kaikki tapahtui, jotta O. kertoisi hänelle kotimaisemiensa lumisista peuroista. K. aukaisi ylimpänä olevan kirjan, näkyviin tuli säädytön kuva. O. oli kuin tuhansin kynttilöin loistava joulukuusi. R. ei istuutunut, mutta ei tahtonut poiskaan lähteä, seisoi vain epäröiden tytön edessä. O. ei enää koskaan näkisi häntä. Ja niin O. nyyhkytti.

leijonien lymypaikat, pantterien vuoret
joutsenen venytetty kaula ja laulu
käpylinnun suomu ja huuto
gasellin kaksoset, villipeurat

Sillä noina päivinä tulee olemaan transsitila. O. nukkui yhä. Huone oli jonkinmoisessa sekasotkussa, kruunu oli kierinyt lattialle, ja viitta ja sukkanauhat oli paiskattu kasaan tuolille. Millaisessa asemassa olikaan K. verrattuna tuomariin, joka istuskeli ullakolla. Tässä suhteessa K.n valinta oli hyvin edullinen. O. olisi tehnyt kaiken mielellään, mutta hänellä oli jäljellä vielä uhkarohkeampi tie.

oikeuspaikka, tuomioistuin, kärsimys, onnettomuus, kuolema, viisaus
orjantappuroiden rätinää, kultamalja särky, hopealanka katkeaa
tomu palaa maahan

Sinä päivänä, jona O:lla ei ollut mustetta; ja vain vähän paperia. K. oli jo ojentanut kätensä kohti ovenripaa, mutta veti sen sitten takaisin. O. jatkoi ajattelemistaan. Hän katsoi yhä edelleen ruohoa ja taivasta ja yritti ajatella, mitä todellinen runoilija, jonka säkeitä olisi julkaistu Lontoossa, olisi sanonut niistä. Mutta K. torjui hänet ja sanoi: "Minä en halua, että sinä suutelet minua nyt." Ja heidän silmänsä aukenivat.

tulta, savua, rikin katkua
salamat leimusivat, ukkonen jylisi, maa järähteli, raemyrsky riehui

R:lle alkoi nyt kummallinen aika: kuin sumuverho olisi kietoutunut hänen ympärilleen ja eristänyt hänet tukalaan painostavaan yksinäisyyteen.
----------------------------------------------------------------

Myöhempi lisäys:
Aivan uskomatonta potaskaa on tullut kirjoitettua, siis tuotettua. Tästä opimme ehkä sen, että kaltaisteni amatöörien ei kannattaisi alkaa näperrellä nykyrunouden parissa. Toisaalta saatoin nykyrunoilun parissa tyydyttää kokeilunhaluani ja uteliaisuuttani. Ja olihan se ihan hauskaakin. Voi olla, ettei hauskuus välity lukijalle, jos tällaista räpellystä ylipäänsä kukaan jaksaa lukea.

Uteliaisuus ja kokeiluvimma eivät oikeastaan kadonneet, vaan ne vain lisääntyivät. Nälkä kasvaa syödessä. Tavallaan oma nykyrunoilu saattaa olla hyödyllinen siinä mielessä, että se toivottavasti auttaa ymmärtämään nykyrunoutta lukijana.