Sivut

maanantai 26. elokuuta 2013

Satavuotinen uni?


Jos joku ihmettelee blogihiljaisuuttani, kerron, että en ole vajonnut satavuotiseen uneen, koomaan, apatiaan enkä kuolonuneen. En ole vain pystynyt/jaksanut/ehtinyt/muistanut päivittää blogiani enkä ole seurannut blogikeskusteluja, koska olen puuhastellut muiden juttujen parissa.

Näistä kirjoista olen kuitenkin ollut aikeissa kirjoittaa, mutta en vain ole saanut aikaiseksi:

Jennifer Egan: Sydäntorni (ärsyttävä postmoderni romaani, joka piinaa lukijaa rinnakkaisilla kertomuksillaan ja dekkarimaisella rakenteellaan)

Taina Latvala: Arvostelukappale (paikoitellen hillittömän hauska novellikokoelma, joka vakavoituu loppua kohden)

Miikka Nousiainen: Vadelmavenepakolainen (romaani suomalaismiehestä joka haluaa olla ruotsalaismies; ajoittain hauska mutta ei aina)

Robert McLiam Wilson: Ripley Bogle (romaani, jossa kertoja valehtelee minkä ehtii)

Näistä elokuvista olen ajatellut kirjoittaa mutta mitään ei tapahtunut:

Sofia Coppola: The Bling Ring (elokuva materialismista, kuuluisuudesta ja kateudesta - ja tietysti rikoksista; elokuvan perusteella Paris Hiltonin ökykämppään murtautuminen on todella helppoa: kiipeä aidan yli, ota avain maton alta ja astele sisään omistajan elkein!)

Pedro Almodovar: Matkarakastajat (lentokoneeseen sijoittuva absurdi komedia ja kuinkas ollakaan, lähes kaikki elokuvan miehet ovat 50-100 prosenttisesti homoja eli tyypillistä almodovaria, mutta yllättäen transvestiitit loistavat poissaolollaan)

perjantai 2. elokuuta 2013

Ei ole paljon hurraamista

KIRJALLISUUS  ---  Jan Mårtenson: Dödssynden (Månpocket, 2008)

Aloittelin kuukausi sitten Heja Sverige! -lukuhaastettani, jossa luen kirjoja ruotsiksi. Haasteen nimi uhkaa muuttua ironiseksi, koska tässä dekkarissa ei todellakaan ollut mitään hurraamisen aihetta. Mårtensonin dekkari oli pitkäveteinen, epäuskottava ja epälooginen. Vaivoin jaksoin lukea sen loppuun.

Luen dekkareita, koska ruotsinkielentaitoni ei välttämättä riitä tasokkaamman kaunokirjallisuuden tankkaamiseen. Loppuelämääni en kuitenkaan aio pilata ihmisarvoa halventavien dekkareiden parissa, vaan haluan päästä laadun pariin, esimerkiksi jotain tällaista:

Uutta:
Kerstin Ekman
Ulla-Lena Lundberg (suomenruotsalainen, kuuluu Jättekiva-lukuhaasteeseen)
Jonas Gardell: Torka aldrig tårar utan handskar
Henning Mankell (jälleen dekkareita, mutta sentään laatutavaraa)
Majgull Axelsson

Vanhaa:
Astrid Lindgren
Selma Lagerlöf
August Strindberg
Vilhelm Moberg
C.M. Bellman
Edith Södergran (myös suomenruotsalainen)

Nämä nimet tulivat ensimmäisinä mieleen. Kovin paljon en ruotsalaisesta kirjallisuudesta edes tiedä. Seuraava Heja Sverige! -lukuhaasteeseen kuuluva kirjani on Henning Mankellin dekkari. Sen on pakko olla hyvä.

Linkitystä(?):
Jan Mårtenson ei näytä olevan kuumaa kamaa suomalaisten bloggaajien keskuudessa. Olisin linkittänyt tekstini muihin blogeihin, mutta yhtään kirja-arviota ei löytynyt hakusanoilla "jan mårtenson blogit".