sunnuntai 15. marraskuuta 2015

Jotain


Tämä on jälleen pakkopullapäivitys, jonka tarkoitus on todistaa, etten ole muuttunut vampyyriksi, kentauriksi, kykloopiksi, basiliskiksi enkä lohikäärmeeksi. En myöskään ole neliraajahalvaantunut enkä sairastunut dynastiaan... eiku dementiaan. Syynä blogini hiljaiseloon on yksinkertaisesti laiskuus (jos se nyt edes ketään kiinnostaa). Tavoiteenani on ollut liittyä jäseneksi uusiin blogeihin, mutta sillekään ei ole ollut muuta estettä kuin patalaiskuuteni.

Näistä aiheista olen kuitenkin harkinnut kirjoittaa:

1. Parodia/pastissi-kirjoitushaaste

Idea tähän kirjoitushaasteeseen tuli Antti Holman runoparodiakirjasta Kauheimmat runot (josta olen jo blogannut). Antti Holma parodioi Heli Laaksosta, Kirsi Kunnasta, Eino Leinoa ja Edith Södergrania - mutta ei Pentti Saarikoskea! Tajusin, että tässähän olisi minulle hyvä sauma. Olen aina inhonnut Pentti Saarikoskea, joten ainakaan minua ei rajoittaisi turha häpeäntunne.

Aluksi ajattelin muokata nimen Ventti Kaarikoskeksi, mutta sehän on ihan boring. Oma versioni olisi Sentti Baarikoski. Ideoimani Sentti Baarikosken lyriikan keskeisimpiä piirteitä olisivat alkoholismin vaaroista tiedottaminen, sivistyssanojen ja sitaattien ryöstöviljely, ajoittainen puhekielisyys, jutteleva ja vapaamuotoinen kirjoitustyyli sekä ajankohtaisen poliitikan kommentointi (persujen uusimmat skandaalit ja hallituksen sote-sekoilut). Luonnollisesti Sentti Baarikosken tuotannossa esiintyy myös "sinä". Baarikoskella "minän" suhde "sinään" on parhaimillaan katastrofi ja pahimmillaan helvetti.

Ennen kuin voisin kirjoittaa lyriikkaa Sentti Baarikoskena, minun pitäisi ensin lukaista Saarikosken tuotanto läpi - mielellään ylimalkaisesti. Ja sitten eikun raapustelemaan. Pohjiksi voisin napata muutaman drinksun. Tämäntyyppisissä kirjoitushaasteissa ei haittaa vaikka lopputulos olisi huono. Itse asiassa mitä huonompi, sen parempi!

Parodia/pastissi-kirjoitushaasteeseen voi puolestani osallistua kuka tahansa milloin tahansa. Muuta aikarajaa ei ole kuin tuomiopäivä, maailmanloppu, oma kuolema tai vakava dynastia... eiku dementia. En vain tiedä, osallistunko itsekään tähän haasteeseen. Saattaa jäädä pelkän idean tasolle.

2. Kauhusta jotain

Kävin katsomassa umpipöljän kauhuelokuvan The Corpse of Anna Fritz Helsingin Night Visions-elokuvafestarilla. Leffaa toljottaessani tunnetilani ei ollut kauhu vaan ällistys elokuvan junttiuden takia. Sen sijaan todellista kauhua ja pelkoa tunsin 3D-elokuvassa The Walk, jossa kävellään nuoralla New Yorkin kaksoistornien väliin viritetyn vaijerin päällä. Olen korkeanpaikankammoinen, ja siksi elokuvan aikana käteni hikosivat, vääntelehdin penkissä ja vaivoin uskalsin katsoa näkymiä.

Tavoitteeni on ollut kirjoittaa joku laajempi blogiteksti kauhuelokuvista, mutta mitään ei ole tapahtunut. Haluaisin perehtyä laajemmin kauhun lajeihin: yliluonnollinen, psykologinen, splatter jne. Sitä ennen minun pitäisi tutustua edes kauhun klassikoihin kuten Texas Chainsaw Massacre ja Amityville. Molemmat edelleen näkemättä.

3. Jotain lukemistani kirjoista

Olen päättänyt, että kirjoitan vain niistä kirjoista, joista oikeasti haluan kirjoittaa. Minusta ei ole mitään järkeä pakottaa itseäni kirjoittamaan kirjoista, joista en halua kirjoittaa, kun kerran blogini on vapaa-ajan harrastus. Käsittääkseni vapaa-ajassa on juuri se idea, että ihminen itse päättää mitä tekee ja mitä ei tee.

4 kommenttia:

  1. Välillä saa olla luvan kanssa laiska. Bloggaamisen kuuluukin olla hauska harrastus, ei pakkopullaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri sinun blogiisi olen aikeissa liittyä jäseneksi. Ongelmana on vain tämä halvaannuttava laiskuus ;)

      Poista
    2. Ai :D Mukavaa, kun liityit jäseneksi :) tervetuloa

      Poista
  2. Minäkin huomasin vasta nyt liittyä Katriinan blogiin.
    Joo, ei me stressata blogijutuilla, ei! Kirjoitetaan vain kun huvittaa. <3

    VastaaPoista