Sivut

sunnuntai 31. tammikuuta 2016

Viiden kirjan haaste

Kun syön kaurapuuroa, tunnen itseni kunnon kansalaiseksi. Toivottavasti voin tuntea itseni kunnon bloggaajaksi, kun vastaan tähän viiden kirjan haasteeseen, jonka sain Donna Mobilen kirjojen Leenalta.

1. Kirja, jota luen parhaillaan

Luen nyt Olli Jalosen Miehiä ja ihmisiä. Lukemiseni on jumiutunut moneksi päiväksi. Luen myös englanniksi Joyce Carol Oatesin Blondea, jonka olen lukenut aikaisemmin suomeksi nimellä Blondi.
(jes mahtavaa, jopa yksi kohta täytetty)

2. Kirja, josta pidin lapsena

Muistin väärin, että kysymys olisi ollut "Kirja jota luin lapsena". Vastaan siihen: Aapinen.
(oh jeah, lyhyillä vastauksilla saatan vaikka onnistua tässä haasteessa)

3. Kirja, joka jäi kesken

Se on kirja, joka on jäänyt kesken melkein kaikilta eli James Joycen Odysseus.

4. Kirja, joka teki vaikutuksen

Suurimman vaikutuksen minuun ovat tehneet kirjat, joita luin alle kakskymppisenä, kutenViktor Hugon Kurjat, Franz Kafkan novellit, Anton Tsehovin novellit, Edgar Allan Poen novellit, Jonathan Swiftin Gulliverin retket, Emilen Zolan Nana, Fedor Dostojevskin Rikos ja rangaistus ja Nikolai Gogolin Kuolleet sielut. Klassikkolinjalla mentiin.
(jo kohta neljä, upeeta, saatan jopa selvitä hengissä tästä haasteesta)

5. Kirja, johon palaan uudestaan

Voisin palata uudestaan koko Joyce Carol Oatesiin tuotantoon milloin tahansa. Suomalaisista luen uudestaan Kalevalaa ja Kanteletarta.
(ei oo todellista, I did it, se on täytetty, mikä helpotus, vielä kun sais sykkeen laskemaan)

Kootut selitykset:
Reagointitapani ei välttämättä ole normaali, koska koen näihin haasteisiin osalllistumisen hirvittävänä ponnistuksena. Sekä fyysisenä että psyykkisenä ponnistuksena. Eilen vetäisin tunnin steppilautatreenin, ja jopa se tuntui helpommalta kuin tämä haaste. Mutta tulipa osallistuttua. En kuitenkaan jaksa enää haastaa ketään muuta. Joku raja nyt sentään.

Viime yönä näin tavallaan aiheeseen liittyvää unta. Minut oli valittu näyttelijäksi suomalaiseen elokuvaan. Ennen kuvausten alkua vietin aikaa valtavan elokuvaporukan seurassa. Jossain vaiheessa kauhu alkoi hiipiä mieleeni. Mietin, että mitä helkkaria mä täällä oikein teen, enhän osaa näytellä enkä ole koskaan edes harrastanut näyttelemistä. Unessa oli kuitenkin se hyvä puoli, että olin saanut Riku Niemisen puhelinnumeron!

15 kommenttia:

  1. Hehe :) Mukava postaus! Ja hauska uni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Aika tyypillinen uni eli ollaan tukalassa ongelmatilanteessa, josta pitäisi selvitä ;)

      Poista
  2. Hienoa, taputtelen selkään onnistuneesta haasteen täyttämisestä! Minulla sama haaste odottelee ja täytyy sanoa, että iloinen mielihän siitä tulee, kun haastetaan mutta yleensä se toteutus jää minulta silti tekemättä. Monet asiat teen nimittäin ajatuksissani enkä sitten enää jaksa tehdä niitä oikeasti: sehän on vähän sama kuin tekisi asiat kaksi kertaa!

    Minä en ole muuten jättänyt Odysseusta kesken - en ole vielä edes aloittanut (heh heh, huumorituulella) :D Pitäisi varmaan aloittaa, että voi jättää kesken.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oho, vastaukseni meni tonne alemmas. tunaroin

      Poista
  3. HYvä vastaus. Itsekin olen kokenut "raskaaksi ponnistukseksi" haasteeseen vastaamisen, josta seuraa etten yleensä haasta ketään. Viiden kirjan haasteeseen kuitenkin haastoin viisi.

    Elegia kiteyttää hyvin, eli on ilo kun haastetaan, mutta ahdistusta tulee vastaamisesta tai minulla sen suunnittelusta. Yleensä teen kaavasta poikkeavan toteutuksen.

    Mutta tämä viiden vastaus oli hyvä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No enpä ole yksin tuntemusteni kanssa. Onhan se tavallaan imartelevaa, että joku on huomioinut minua haastamalla. Mutta kun pitäisi ryhtyä tositoimiin, on toinen ääni kellossa. Minusta tämä on jonkinlainen sosiaalinen velvollisuus, johon pitää osallistua. yritän kai todistella, että minullakin on edes jonkun verran sosiaalista lahjakkuutta.

      Kiitokset kehuista! ;)

      Poista
  4. Aloita ihmeessä Odysseus! Ja lopeta se sitten sivulle 51 tai ehkä jo 23! Tärkeintä on, että lopettaa ajoissa.

    Kiitokset taputteluista! Minäkin tein tätä haastetta ensin ajatuksissani. Kun toteutin blogiini, sykkeeni nousi niin korkealle että silmissä musteni ja reidet alkoi vetää maitohapoille. Onneksi ei tarvinut lähteä teholle! :D

    VastaaPoista
  5. On hauska tulla haastetuksi mutta olen totisesti laiskistunut niihin vastaamisessa. Tämän haasteen ajattelin joku vuosi vielä vetäistä läpi. ;)

    Vaikutuksen tehneiden kirjojen kohtaan tulisi minullakin ehdottomasti Kurjat. Myös Kuolleet sielut on mainio. Rikos ja rangaistus menisi puolestaan kohtaan en saa luettua. Olen yrittänyt kaikkeni sen kirjan kohdalla (jopa kynttilän valossa lukemista, mikä kertoo epätoivoni asteesta).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kynttilän valossa lukemista?!? (räjähdin nauramaan) Sellaisesta en ole kuullutkaan. Lue nyt hyvä nainen kunnon valossa, ettei mene silmät pilalle. Yritin vuosien päästä aloitella Kurjia uudestaan, muttei ihan lähtenyt. Suomennuksessa rupesi yksi sun toinen asia tökkimään.

      Pitäisi kai olla iloinen, että laiskuus vaivaa myös sinua. Siis tässä asiassa, ei tietenkään blogisi päivitystahdissa.

      Poista
  6. Congratulations! Tämäntapaiset haasteet on sentään ihan hyviä, sen verran simppeliä että osaa/jaksaa vastata, eikä mitään uusia kysymyksiä keksittävänä:-)

    Samoja klassikoita minullakin olisi vaikutuksen tehneissä, jos menisin tuonne nuoruuteeni josta jo on aikaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Itselleni vapaamuotoinen raapustelu on kyllä helpompaa. Valmiisiin haastekysymyksiin vastaaminen tuntuu kuin olisi jossain virastossa täyttämässä kaavaketta. Mutta selvisin kuitenkin. Oli ihan positiivinen kokemus ;)

      Minullakin nuoruudesta on x vuotta aikaa. Mainitsin nämä kirjat, koska nuorena lukijana kaikki oli uutta ja siksi valtavia elämyksiä syntyi helposti.

      Poista
  7. Tuija, you did it!
    Lue Jaloselta myös Poikakirja. Se kertoo ajasta ennen Miehiä ja ihmisiä. Minä tykkäsin siitä enemmän.
    Minusta on aina hauskaa kertoa itsestäni :D!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Just ajattelin lopettaa Miehiä ja ihmisiä kesken. En ole käytännöllinen ihminen ja siksi rassaa lukea Jaloselta kaikenmaailman ojankaivuuta ja peltin asennusta. Ei voi mitään.

      Poista
    2. Sama täällä, minä myös kyllästyin ja lopulta harpoin sen kirjan jotenkin läpi, mutta Poikakirjan luin kahdesti. Siinä näkökulma on lapsen ja sen maailma on minusta kiinnostava.

      Poista
    3. Kiitokset vinkistä, mutta ei nyt just. Aloittelin eilen Minna Canthia ja lähti hyvin. Tykkään. Jospa olisi vielä tarpeeksi poweria koneessa, niin osallistun siihen klassikkohaasteeseen.

      Poista