tiistai 7. elokuuta 2012

Musta tuntuu...


KIRJALLISUUS  ---  Tuula-Liina Varis: Rakas (WSOY, 2002)

Tuula-Liina Variksen rohkeat ja persoonalliset kannanotot inspiroivat nykyään monia bloggareita. Hänen oivaltavat ja kannustavat kommenttinsa ovat saaneet monet bloggarit suorastaan hurmioitumaan ja itkemään ilosta. Itsekin tunsin, kuinka lämmin ilon läikähdys levisi mahassani. Tunsin, kuinka poskeni alkoivat hehkua onnesta ja silmiini syttyi loiste, kun luin tämän Tuula-Liina Variksen viehkeän kirjoituksen:

"Jokapaikanhöylät ovat todella ottaneet spesialistien paikan ainakin kirjallisuuskriitikkoina. Netin blogi- ja peukutuskulttuurissa tilanne on pahin: tavaraa on paljon, mielipiteitä rajattomasti, mutta asiantuntemusta niukasti. Taiteen tekijä, jolla on oikeus odottaa ammattikriitikon asiantuntevaa kommentaaria työstään, ei tästä mutuhutusta paljon kostu." (Kansan Uutiset, 18.6.2012)

Koska Tuula-Liina Variksen keskeisimpiä attribuutteja ovat kaikkitietävyys, erehtymättömyys ja kaikkivaltaisuus, mitäs minä pienenä maan matosena tähän lisäämään. Pelkään Tuula-Liina Variksen armotonta, mutta kuitenkin täysin oikeutettua kostoa (joka saattaa ulottua jopa viidenteen sukupolveen saakka) niin paljon, että ymmärrän vaieta.

Tunnustan avoimesti, että blogini edustaa täydellistä mutuhuttua, vaikka kukaan ei edes työnnä neuloja kynsieni alle, upota päätäni veteen, venytä luitani ja niveliäni paikoiltaan eikä jätä minua alastomana, kylmällä vedellä valeltuna jäätymään pakkaseen. Kyllä, olen mutuhuttaaja. En edes tajua hävetä sitä, ilmeisesti juuri siksi, että olen niin tyhmä.

Vaikka olenkin vain typerä mutuhuttaaja, yritän kuitenkin kirjoittaa arvion Variksen teoksesta.

Eli niinku ekaks vaikka se juoni: No, Iiris on juuri potkaistu duunista lehdestä (eiku, eihän ne mitkään potkut ollu vaan eläkejärjestelyt, sori, tää on just tätä asiantuntemuksen puutetta). No sitten, Iiris lojuu himassa ja alkaa kirjoittaa punaiseen vihkoon. Syntyy muistelmat, josta paljastuu, että Iiris itse on täydellinen ja kaikki muut on paskoja. Kertaus, siis Iiris on ilkeiden ihmisten ja karseiden olosuhteiden raunioittama puhdas pulmunen ja kaikki muut (Ellen, Rauni, sori , Rauli ja Risto) ovat psykopaattihirviöitä tai vähintään narsisteja. Siis Ellenhän on Iiriksen äidin sisar. Iiris päätyy hullun Ellenin hoteisiin, koska sen vanhemmat on niinku delannu niinku junaonnettomuudessa, missä ne meni niinku "mäsäksi" eli niitten ruuminpaloja sinkoili sinne tänne. No anyways, Rauli ja Risto ovat psykopaatti-mulkero-ihmishirviöitä, joiden kaa Iiris niinku seukkaa. Nyt mun täytyy kyl tunnustaa, että romskun lukeminen jäi puoliväliin, koska mä oon niin tyhmä ja hidas lukija ja emmä niinku muutenkaa yleensä tajuu mistään mitään.

No mut anyways, jos ny kuiteski niinku jotain arvioo täs vähä duunaa, koska sitähän Tuula-Liina Varis vissii sit haluu. Jos mä skriivaan jotai ympäripyöreet, koska sitähän taiteilijat vissii yleesä toivoo. Eli:

Kieli: ihan jees
Kerronta: tosi siistii
Henkilöt: vörkkii, paitsi Ellen, Rauli ja Risto oli ihan ku yhest muotist valettu
Juoni: rulettaa kyl ihan kybällä

Jos mä sit viel vähä kuvaan mun fiiliksii ku mä kuiteski oon tällanen mutuhuttaaja. Eli lukies must tuntu et iha ku ois joku kivi niinku mahas, ku oli nii vaikeet niinku hengittää, et niinku maha jotenki jähmetty tai sillee niinku kivetty. Tiedätteks te, you know, et ei ollu kyl fiilikset iha katos. No mut, pitää kai lopettaa. No mut hei, pitäskö mun jotai fiksuu tähä loppuu sit viel vetäst niinku. Hei jengi venatkaa, ku emmä tajuu. No mut joo. Oke mo!
-----------------
Myöhempi lisäys:
Asiallisemmin mutuhutusta ovat kirjoittaneet ainakin Kirjakko blogitekstissään "Kirjaläppää: Mitä vikaa mutuhutussa?" ja K-blogi blogitekstissään "Kenelle kirjoja ja kirjakritiikkejä kirjoitetaan?"
Jaahas, katsotaanpa saanko linkit aikaiseksi. (en ole aikaisemmin linkkejä yrittänyt)
"Kirjaläppää: Mitä vikaa mutuhutussa?"
"Kenelle kirjoja ja kirjakritiikkejä kirjoitetaan?"

6 kommenttia:

  1. Mistään mitään tietämätön, tarpeellisia kirjojenlukemisjaniistäkommentoimiskouluja käymätön lukemista rakastava mutuhuttaajakirjabloggari purskahti nauruun ;)

    Ja hei hienosti niinku linkitetty. Kyllä sää niinku kehityt tässä mutuhuttaamisessa koko ajan :D

    Hih.

    VastaaPoista
  2. Hei sinä toinen mutuhuttaaja! Hyvä, että nauratti! Pelkäsin jo, että ironiani menee ohi, niinku. Ja se on hienoa, että suomenkieleen kehittyy uusia sanoja. Mutuhuttaaja-sanasta sopii kai kiittää Tuula-Liina Varista. Thänks!

    VastaaPoista
  3. Voi, miten olin missannut tämän?! Onneksi vihjaisit tästä elokuvakarkki-postauksessa, niin tajusin skrollata alespäin. Variksen raakkuminen olikin mennyt minulta ihan ohi. Sijaitsin silloin lomapaikassa, joten olen siksi kaiketi missannut tuon mahtavan rääkäisyn.

    Oon aina luulluna, että kirjailijat kirjottelee kansalle - siis meille urpoille, jotka luetaan. Ai kauhee, kun olen ollut väärässä. Ne kirjottaakin kriitikoile saadakseen palautetta kynäilyistään.

    Mut kyl mää sanon, että tää oli ihan paras mutuhuttuarvio, jonka olen koskaan lukena! rispektii! :D

    VastaaPoista
  4. Varis tosiaan raakkui Kansan Uutisissa kesäkuussa. Pääasissa Varis liverteli ammattikriitikoiden ongelmista, mutta tekstinsä alussa Varis rääkäsi niin rajun mutuhuttu-kommentin, että kaikki Suomen bloggaarit säpsähtivät hereille!

    Kyllä suurin osa kirjailijoista kirjoittaa kansalle, mutta sitten on niitä, jotka skriivailevat pelkästään kriitikoille...

    Kiitokset rispektistä! ;)

    VastaaPoista
  5. Repesin, kiitos tästä! :D Ja kiitos myös Varikselle hyvin käyttökelpoisen mutuhuttu-sanan tuomisesta tietoisuuteeni, pariin blogitekstiin olen sen jo saanut istutettua. ;)

    VastaaPoista
  6. Kiva, kun tykkäsit! Onhan se hauskaa, kun blogikirjoittamisessa pääsee oikein kunnolla irrottelemaan ja leikittelemään sanoilla ja ilmaisulla. Kohta mutuhuttu-sana varmaan tulee myös sanakirjoihin ja ehkä myös Kielitoimisto esittää sanan käytöstä uusimmat suositukset.

    Tulen vakoilemaan blogiasi, kunhan ehdin. ;)

    VastaaPoista